Julkaistu Jätä kommentti

Mirka Galaxy – Myrkkymaalin poisto veneen pohjasta

Maalin poisto veneen pohjasta onnistuu useilla eri menetelmillä. Erilaiset puhallusmenetelmät ovat tehokkaita ja nopeita, mutta vaativat yleensä työn tilaamista alan ammattilaiselta. Omatoimiselta veneen kunnostajalta työ sujuu, mutta edellyttää kärsivällisyyttä ja oikeanlaisia työvälineitä. Maalin poisto tapahtuu käytännössä skraappaamalla, hiomalla tai näitä menetelmiä yhdistämällä. Gelcoatpinta voidaan myös höylätä siihen tarkoitetulla laitteella, mutta laite on kallis ja yhden veneen pohjan puhdistukseen laitetta tuskin tulee hankittua.

Skraappaaminen terävällä teräskaapimella on tehokas menetelmä, jolla paksujenkin maalikerrosten poisto onnistuu. Varjopuolena on työmenetelmän hitaus ja se on myös hyvin työläs menetelmä. Kaavin poistaa maalia yleensä noin 1–2 cm levyiseltä alueelta pohjan kaarevuuden vuoksi. Jos pinta-alaa on 30 m2, niin työ ei ole kovin joutuisaa.  Skraapattu pinta pitää aina myös lopuksi hioa, jotta uudelle maalikerrokselle saadaan hyvä tartunta-alusta.

Hiomalla maalin poisto on tehokkaampaa, mutta siihenkin liittyy omat ongelmansa. Hiontapölyä ei ole syytä päästää leviämään ympäristöön ja etenkin ns. myrkkymaalien kohdalla huolellinen hiontapölyn talteenotto on välttämätöntä. Veneen pohjaan on vuosien varrella saattanut kertyä paksujakin maalikerroksia, joiden poistaminen hiomalla tukkii yleensä hiomatuotteen hyvin nopeasti ja edellyttää tiheää vaihtoväliä, mikä lisää kustannuksia ja hidastaa työtä. Epoksipohjaiset maalit ovat myös kovia ja kuluttavat perinteisiä hiomatuotteita nopeasti.

Mirka toi alkuvuodesta 2022 markkinoille uuden hiomatuotteen, Mirka Galaxyn, jolla maalin poisto veneen pohjasta onnistuu aiempaa paremmin.  Galaxy on tarkoitettu metallin, puun, lasikuidun, tasoitteiden ja gelcoatin hiontaan. Hiomapyörön hiomajyvät ovat keraamisia, mikä tekee niistä aiempaa kestävämpiäja pitkäikäisempiä. Karkeuksia on saatavilla 40–2000 välillä.

Myrkkymaalia poistettaessa irtoava maalijäte pitää kerätä talteen. Mirka Deros hiomakone imuriin yhdistettynä on tähän oiva peli.

Keraamisten hiomajyvien ohella Galaxy on varustettu pinnoitteella, joka ei kerää itseensä pölyä. Tällä on pyritty varmistamaan se, että hiomapyörö ei tukkeutuisi. Pinnoitteen ansiosta hiomapyörön kestävyyden on mainittu myös parantuneen. Mainospuheiden perusteella Galaxy vaikuttaa lupaavalta tuotteelta veneiden kunnostajille, mutta onko mainospuheissa perää? Lähdin selvittämään asiaa ja kohteeksi valikoitui 30 jalkainen moottoripursi, jonka pohjamaalin poiston olin aloittanut skrapaamalla edellisenä syksynä. Työn hitauden ja työläyden vuoksi työ jäi syksyllä kesken sään viilennyttyä.

Vene oli viettänyt merellä siihen astisen taipaleensa ja pohjasta löytyi ainakin kahta erilaista maalia, joista alin oli selvästi kovempi kerros ja sen päällä useampaan kertaan paikkailtu myrkkymaali. Alkuolettamuksena oli, että maali on suhteellisen helposti poistettavissa hiomalla. Käytössä oli pölynpoistolla varustettu Mirka Deros hiomakone, jonka kanssa hiomapölyn talteenotto hoitui hyvin. Hiomista kokeilin aluksi ns. ”halpamallin” hiomapyöröillä, mutta niiden kulutuskestävyys oli olematon ja työ ei edennyt. Mirkan Abranet Ace hiomapyöröjä markkinoitiin Mirkan tuotteista hyvällä kulutuskestävyydellä. Halpamalliin verrattuna ne olivatkin huomattavasti parempia, mutta pohjamaalin poistoon nekään eivät kovin hyvin soveltuneet. Koska syksyllä ei riittävän hyvää hiontatuotetta ollut tarjolla, siirryin teräskaapimen käyttöön. Tällä menetelmällä maali kyllä irtosi, mutta työ oli tuskastuttavan hidasta, kun samalla piti yrittää saada irtoava maali kulkeutumaan imuriin. Noin 10 tunnin työn jälkeen veneen toinen puoli oli skraapattu ja odotti hiomista.

Maaliskuun kevätauringossa jatkoin maalinpoistoa uusin välinein ja odotuksin. Käytössä oli nyt Galaxy hiomapyöröt ja aloitin hiontatyön suosiolla karkeimmalla 40 karkeudella. Abranet Acesista käytin karkeutta 80 ja yhdellä hiomapyöröllä sai maalia poistettua noin 0,20 m2, minkä jälkeen pyörö oli vaihdettava. Galaxy 40 maalinpoistoteho riitti noin 1 m2 kokoisen alueen puhdistamiseen. Tämänkin jälkeen hiomapyörö vaikutti silminnähden uudelta, mutta hiomateho laski selvästi. Mainostettu tukkeutumattomuus piti paikkaansa ja pyörö oli edelleen käyttökelpoinen pehmeämpien materiaalin hiontaan.

Veneen pohjan toisen puolen maalinpoistoon ja koko pohjan hiontaan Galagyn avulla kului aikaa noin 6 tuntia. Maalinpoistotehoon vaikuttaa luonnollisesti pohjamaalien laatu ja määrä. Kokemuksen perusteella Galaxy lienee tällä hetkellä paras hiomatuote, jolla pohjamaalin poistoon kannattaa ryhtyä. Työ Galaxyn avulla onnistuu kohtuullisessa ajassa ja valmis pinta uudelle maalille saadaan hiomalla ilman ylimääräisiä työvaiheita.

 

Abranet Acen ja Galaxyn hiontatehossa on eroa. Samalla nopeudella hiomakonetta kuljetettaessa Galaxyn teho on silminnähden parempi (oikeanpuoleinen hiomakuvio).

Pohja maalattiin epoksimaalilla pohjatöiden jälkeen. Epoksi muodostaa kovan pinnan, joka riittää sisävesillä pintamaaliksi. Epoksipinnan puhdistus on syksyllä veneen noston jälkeen helppoa.

 

 

Teksi: Markku Joenperä
Kuvat: Markku Joenperä, Mirka

Julkaistu Jätä kommentti

Veneen pariovien kunnostus

Puun käyttö veneiden rakennus- ja sisutusmateriaalina on vähentynyt huomattavasti viimeisten vuosikymmenten saatossa. Runkorakenteet ovat nykyveneissä pääsääntöisesti jotain muuta kuin puuta. Sisustassa puuta edelleen käytetään, mutta sinnekin ovat korvaavina materiaaleina tulleet erilaiset muovit ja laminaatit, joiden etuina ovat mm. kosteudenkestävyys, laaja värivalikoima, materiaalin elämättömyys ja helppohoitoisuus. Puu mielletään usein veneen sisustassakin työlääksi hoitaa. Vaaleita, hyvin kosteutta kestäviä ja siten venekäyttöön hyvin soveltuvia puulajeja on melko vähän. Tämän seurauksena puupintainen veneen sisusta on usein tummahko. Joidenkin mielestä se on vanhanaikainen ja synkkä, kun taas toisille se edustaa perinteitä ja arvokkuutta.

Veneen sisutuksessa käytettävät puumateriaalit joutuvat monenlaiseen rasitukseen ja vaativat siksi säännöllistä huoltoa. Kosteus- ja lämpötilamuutokset ovat veneessä suuria vuodenaikojen mukaan. Talvien lauhtuessa veneessä on hyvät kasvuolot mm. homeille suuren osan vuodesta. Oikeanlaisella puun pintakäsittelyllä voidaan homeitiöiden kasvua hillitä ja siksi on tärkeää, että käsitellyt pinnat ovat ehjät ja niitä huolletaan tarvittaessa. Säännöllisellä huollolla veneen puuosat säilyttävät alkuperäisen kuntonsa ja työmäärä pysyy kohtuullisena. Huoltojen laiminlyönti johtaa usein isotöisiin kunnostusprojekteihin ja puun palauttaminen alkuperäiseen kuntoonsa voi olla mahdotonta.

Kosteuden ja lämpötilan ohella myös auringon UV-säteily vaurioittaa tehokkaasti puuta. UV-säteily tuhoaa mm. puun ligniiniä ja selluloosaa, mikä havaitaan puun värin muuttumisena, pinnan karhentumisena ja halkeiluna. Yleensä tummat värit vaalenevat ja vaaleta värit tummuvat. Veneen sisällä puuosat ovat aika hyvin UV-säteiltä suojassa, mutta esimerkiksi avotiloissa ja ajohytissä puu altistuu säteilylle. Veneen ikkunoissa onkin suositeltavaa käyttää verhoja ja pitää ne kiinni silloin, kun veneessä ei oleskella.

Tanskalainen moottoripursi LM 30 vaihtoi keväällä 2021 omistajaa ja tiedossa oli monenlaista kunnostustyötä. 40-vuoden ikä alkaa veneessä näkyä, vaikka sisusta esimerkiksi salongin puolella on vieläkin erinomaisessa kunnossa. Ajohyttiin johtavat pariovet ovat vuosien saatossa saaneet niskaansa vettä ja auringon paahdetta, mikä näkyy niiden kunnossa. Vaurioitunut lakkapinta on päästänyt vettä lävitseen ja puu on osittain tummunut. UV-säteily on kellastuttanut puu- ja lakkapinnat ja lopputuloksena on värikirjo, missä alkuperäisestä mahonginsävystä ei ole paljoa jäljellä. Ovien liukupyörästö ja vaijerit, minkä varassa ovet olivat paikallaan ja liikuteltavissa, oli myös vikaantunut. Rakenteellisesti ovet olivat kuitenkin ehjät, joten ovet päätettiin kunnostaa.

Kunnostusprojektin alussa piti määritellä, mitä tavoitellaan. Alkuperäisen ulkonäön palautus olisi ihannetila, mutta ovien voimakkaat tummentumat mietityttivät. Tummentumat olisi mahdollista poistaa, kun puun pintaa poistetaan riittävästi. Ovien peiliosat ovat viilutettuja, joten niiden käsittelyssä piti varoa pinnan puhkeamista. Oletettavaa oli, että kaikkia värjäytymiä ei saataisi pois. Tämän takia ovet päätettiin petsata, jolloin puun sävyä saataisiin samalla tasoitettua. Halusin kokeilla myös grain fillerin (puunsyykitti) käyttöä. Sillä saadaan tasoitettua puun huokoista pintaa ja samalla sävytettyä puuta. Huokosten tasoittuessa lakkapinnasta tulee tasaisempi. Lopputulos oli arvailujen varassa, koska fillerin käytöstä ei ollut aiempaa kokemusta, joten pienellä riskillä mentiin.

Lakan poistoon on useita mahdollisuuksia. Mekaanisesti lakka voidaan poistaa mm. hiomalla ja siklaamalla. Hionnassa joudutaan käyttämään alussa hyvin karkeaa hiontamateriaalia, jotta se ei heti tukkeudu. Tällöin on riskinä viilutetuissa materiaaleissa viilun puhkeaminen. Siklaaminen säästää puuta, mutta on kovissa lakoissa hyvin työläs menetelmä. Lämmön avulla lakkapinta pehmenee, jolloin sen poistaminen helpottuu. Lämmönlähteenä voi olla kuumailmapuhallin tai infrapunalämmitin. Lakkapinta voidaan pehmentää myös kemiallisesti erilaisilla lakanpoistoaineilla Ne eivät kuitenkaan ole kovin ystävällisiä käyttäjälle tai ympäristölle, joten niitä ei harkittu ja työvälineeksi valikoitui Speedheater -infrapunalämmitin.

Infrapunalämmittimen etuna kuumailmapuhaltimeen verrattuna on se, että lakkapinta saadaan irtoamaan pienemmillä lämpötiloilla ja lämpö myös jakautuu tasaisemmin. Infrapunalämmitin ei lämmitä ilmaa vaan ainoastaan kohteen, johon se osuu. Infrapunalämmitin irrottaa lakan noin 100–200 oC lämmössä, kun kuumailmapuhaltimen ilmavirran lämpötila on helposti yli 500 oC. Liika kuumuus vaurioittaa helposti puuta saaden aikaan esim. palamisjälkiä. Infrapunalämmittimen matala työskentelylämpötila mahdollistaa lämmittimen käytön myös lasipintojen lähellä. Riittää, että lasipinta suojataan esim. alumiiniteipillä, joka estää infrapunalämmön siirtymisen lasiin. Laseja ei ole välttämätöntä irrottaa, mikä säästää työaikaa.

Lakkapinnan poistamisen jälkeen kaikki pinnat hiottiin. Hionta kannattaa tehdä puun syysuunnan mukaan ja hionta aloitetaan karkeammalla paperilla. Hionta aloitettiin karkeudella 120 ja siitä edettiin karkeuteen 240 asti, mitä voidaan pitää miniminä petsattaville pinnoille. Petsaus paljastaa helposti karkeamman hiontajäljen. Hionnan edetessä varmistui, että kaikkia tummentumia ei saada poistettua ja ajan patinaa tulisi oviin jäämään.

Petsiksi valittiin spriipohjainen petsi, jonka tunkeutumisominaisuudet puuhun ovat vesipetsiä paremmat. Spriipetsi myös värjää jonkin verran mahdollisia lakkajäämiä, jos niitä sattuu esim. kulmakohtiin jäämään. Petsiä kannattaa valmistaa kerralla riittävä määrä, jotta se riittää kaikille käsiteltäville pinnoille ja sävy saadaan pysymään samana. Liikalaimennuksesta ei ole haittaa, koska pintaa voidaan tummentaa lisäämällä petsikerroksia. Spriipetsiä levitettäessä on tärkeä muistaa, että petsiä levitettäessä puun pinta on selvästi märkä, jolloin jää aikaa värin tasoittamiselle ja ei synny rajoja. Tasoittaminen suoritetaan esim. vaahtomuovipalan avulla, joka imee liiallisen petsin pois. Jos petsiä levitetään liian varovasti, pinta ehtii kuivua ja levityskertojen rajat jäävät näkyviin. Petsi voidaan levittää esim. siveltimellä tai vaahtomuovisienellä, mutta loppuviimeistely kannattaa tehdä sienellä tai vastaavalla tasoittimella, jotta siveltimen jäljet saadaan tasoitettua.

Petsiä pitää levittää runsaasti, jotta se ei ehdi kuivua ennen tasoittamista. Levitys voidaan tehdä pensselillä tai sienellä.
Filleri levitettiin kertaalleen lakatulle pinnalle.

Lakaksi valikoitu öljypohjainen lakka, joka säilyttää joustavuuden ja puun mahdollinen kosteuseläminen ei riko lakkapintaa niin helposti. Ensimmäinen lakkakerros ohennettiin reilusti ja lakkaan lisättiin 50 % ohennetta. Näin varmistetaan lakan imeytyminen puuhun, jolloin se kiinnittyy kunnolla. Liian paksu lakkakerros tekee puun pintaan kalvon, joka irtoaa ajan saatossa helpommin. Lakan levittämiseen on syytä hankkia kunnollinen lakkapensseli, josta ei irtoa jouhia ja jälki on tasaista. Paras lopputulos saavutetaan, kun viimeinen sively tehdään syiden suuntaan pitkillä vedoilla.

Ensimmäisen lakkakerroksen jälkeen pinta hiottiin kevyesti ja levitettiin grain filleri. Grain filleri on öljypohjainen kitti, jota ohennetaan mineraalitärpätillä niin, että siitä saadaan juokseva liuos. Liuos levitetään käsiteltävään pintaan ja ylimääräinen aine pyyhitään rievulla pois. Kuivumisen jälkeen pinta hiotaan. Fillerin voi levittää myös suoraan petsatulle pinnalle, mutta hiontavaiheessa pitää varoa, että ei hiota samalla petsiväriä pois. Tämän jälkeen lakkauksia välihiontoineen jatkettiin vielä kolmen kerroksen verran. Ovet on tarkoitus lakata vielä kertaalleen myöhemmin keväällä.

Kaiken puuhastelun jälkeen ja ovien ollessa taas paikoillaan voidaan arvioida, mitä saatiin aikaiseksi. Uusittujen liukupyörien ja vetovaijerin ansiosta ovien kulku on nyt sulavaa, kuten pitääkin. Väritys on lähempänä alkuperäistä ja uusi lakkapinta suojaa puuta. Näin oville saatiin paljon lisää käyttövuosia, mikä oli tehdyn työn päätarkoitus. Petsauksen suhteen olisi kannattanut tehdä koevärjäyksiä, jotta eri menetelmien vaikutus olisi ollut etukäteen selvillä. Fillerillä ei ollut suurta vaikutusta lopputulokseen, vaikka se sävyä hieman tummensi. Fillerin vaikutusta värisävyyn oli vaikea entuudestaan tietää, koska menetelmä oli itselleni uusi. Sen käyttö vaatii vielä lisäharjoituksia, mihin vanha vene onneksi tarjoaa mahdollisuuden myös tulevaisuudessa.

Kunnostetut ovet takaisin paikallaan.

Teksi ja kuvat: Markku Joenperä
Artikkeli on julkaistu Venemestari -lehdessä 9/2022.